Keskiviikkona viimeksi totesin kuinka tehokas socktoberfest onkaan ollut: yhtään ei oo tehny mieli neuloa sukkia... ;) Ja kuinkas sitten kävikään? Noh, torstainahan tää mun koolaama lanka kuiskutteli sitten (haluaisin kirjoittaa tähän että kaapista, nurkasta, laatikosta tai työhuoneesta (jota meillä ei siis ole) mutta ei vaan): sohvapöydältä mulle: mansikkasukka, mansikkasukka. Ja kuin transsissa sitten vaan kerimään kirjavaa vyyhteä kahdelle isolle kerälle. (Kuiskuttelun yhä jatkuessa: polvekeraitainen mansikkasukka... kärjestä aloita niin uskallat tehdä pitkät... ja sitten muista että tiimalasikantapää...) Ja näin pitkällä eka sukka on, lankaa on jäljellä joku 5g nöttönen, vähän jää alle sen pituuden mitä toivoin, ja yläreunaan jouduin laittamaan resoria, kun ei lankaa taitetta varten tarpeeksi ole. :( Mutta istuu kuin mulle tehty! :) Sitten vaan se mukava pähkäily toisen sukan kanssa: niinsiismilloinmälisäsinjamitä???

275261540_38ef777f42.jpg

Mielessä oli esikuvana ollut pitkään nämä sukat, jotka sain mummilta muutama vuosi sitten jouluna (ei ollut kuulemma hänen tekemät, mutta olisi kyllä osannut kuvion neuvoa). Ihan yhtä tiukkakaarteista en raidoistani saanut, mutta onpa sitten jotain mitä vielä kokeilla... Olisi muuten kiva tietää mistä langasta ovat, on tosi hyvin kestäneet kulutusta.

275261542_5c394eeacc.jpg

Värit ei ihan mun ominta, ja vähän huonosti pysyvät ylhäällä, kun loppuvat kesken pohkeen. Paljon pidetyt ovat silti. Alan tosi epäillä perinteisen kantalapun loistavuutta, tuntuisi toi tiimalasinen serkku istuvan paremmin mun jalkaan, niitä ranskalaisia ym. hienouksia en ole vielä kokeillutkaan...